tiistai 8. maaliskuuta 2011

DANIELLE TRUSSONI: Enkelioppi

Luin tämän kirjan loppuun juuri noin kaksi minuuttia sitten, ja oli pakko tulla kirjoittamaan heti tänne blogiin, niin kummallisen olon tämä kirja minulle jätti... Aloitan juonesta.

Tarinan keskiössä on nuori amerikkalainen nunna Evangeline, joka viettää hiljaista ja rauhallista elämäänsä Pyhän Rosan luostarissa. Eräänä päivänä hänen luokseen luostarin kirjastoon ilmaantuu mies kyselemään eräistä toisen maailmansodan aikaisista kirjeistä, joiden pitäisi olla jossain päin luostaria.

Evangeline joutuu mukaan ihmeelliseen sotkuun, jossa on vaarassa koko maailman tulevaisuus. Vanha nunna Celestine kertoo Evangelinelle tämän perheestä ja kohtalosta: Evangelinen tehtävä on jatkaa perheensä työtä enkeliopin parissa. Sillä maailmassa on pahoja langenneiden enkeleiden jälkeläisiä, nefilejä, jotka ovat vaarallisia ja tunteettomia. Ja ennen kaikkea vallanhaluisia.

Evangelinen ei auta kuin seurata kohtaloaan, johon kiertyy uskomattoman moninainen historia, raamatullisia tarinoita, sotaa ja monenlaista pahaa.

Nih. Aloitin tätä kirjaa trillerinä, kuten tätä Tammen sivuilla kuvaillaan. Puolessa välissä meinasin hyytyä, kun tuntui, ettei tapahdu mitään ja tarinakin on vähän liian mielikuvituksellinen. Sitten aloin ajatella tätä fantasiana, tarinakin lähti kunnolla liikkumaan eteenpäin ja lukeminen muuttui kiinnostavaksi. Niin, mielestäni tämä on erittäin mielikuvituksellista fantasiaa trillerimäisin piirtein. Kuitenkin kirjailijan kuvaama tarina on niin fantasiamainen, että siihen kategoriaan tämä mielestäni yksinkertaisesti asettuu.

Loppujen lopuksi tykkäsin tästä aika paljon. Paitsi lopussa, sillä tämä jäi mielestäni katastrofimaisesti kesken! Luin tämän sähkökirjana, ja painoin eteenpäin-nappulaa toistuvasti, kunnes tajusin että sehän loppuikin tähän, jäin tuijottamaan hölmistyneenä viimeistä sivua ja tulin sitten tänne kirjoittamaan sekavat ajatukseni ylös! :D

Siis: hämmentävä kirja. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti