Päivä 30 - Kaikkien aikojen suosikkikirja

Day 30 – Your favourite book of all time

Kas niin, tämä on ehdottomasti haasteen vaikein kohta. Suosikkikirja? Yksi suosikkikirja, häh? Niitä on niin paljon... Mutta luettelen tähän nyt muutamia suosikkeja. Kannattaa vilkaista myös tuota Suosikit-välilehteä, siellä niitä on lisääkin.

Ensiksi joudun mainitsemaan vielä kesken olevan kirjan, josta pian kirjoitan tänne omankin postauksen. Sara Gruenin Water for Elephants on ihana!

Jane Austen, Charlotte ja Emily Brontë... Ihanat ihanat klassikkonaiskirjailijat ovat voittamattomia.

Edith Södergraniin tutustuin yläkouluikäisenä ja ihastuin oitis. Pitäisi lukea uudelleen hänen kootut runonsa ja hankkia kirja omaan hyllyyn lempikirjojen joukkoon.

No joo, ne Harry Potterit on toki mainittava lempikirjoissa, koska lienevät sentään niitä kirjoja, joita olen lukenut useammin kuin mitään muita. J. K. Rowling lienee siis jonkinasteinen kirjallinen nero.

Lapsuudesta Enid Blytonin kirjat. Ne oli niin ihania, niitä jaksoi lukea loputtomiin! Viisikko, Salaisuus, Seikkailu, Sos. Ihan huippuja sarjoja jokainen.

Semmoista. Kai näitä riittäisi ihan loputtomiin lueteltavaksi. Ongelma on siinä, että maailmassa on niin paljon loistavia kirjoja, että jos niistä yksi pitäisi valita - ei onnistu. Useampi parempi, siis!

(Mihinkään liittymätön sivuhuomautus: onpa mennyt huhtikuu nopeasti haasteineen, ihan hetkessä. Se alkaa olla kevät nyt!)

ANTHONY DE MELLO: Havahtuminen

Lukea tärskäytin kirjan, johon tuskin olisin tarttunut ilman erästä ystävääni. Meillä oli täällä ystäväpariskunta käymässä, ja matkalukemisina oli tämä teos, jota sitten minullekin ehdotettiin luettavaksi. Luin sen parissa päivässä iltalukemisina.

Havahtuminen on kirja hengellisyydestä ja heräämisestä. Anthony de Mello on intialainen jesuiittapappi, ja tämä kirja on koottu hänen luennoistaan, joita hän piti Yhdysvalloissa. Äkillisesti hengellisyyttä käsittelevä kirja voi kuulostaa raskaalta ja tylsältäkin, mutta tämäpä oli itse asiassa aika hyvä!

Tämä kirja sopii mielestäni hyvin silloin tällöin selattavaksi, uudelleen lueskeltavaksi ja pohdiskeltavaksi. Yllätyin siitä, miten itse asiassa tykkäsinkin tästä!

Päivä 29 - Kirja jota kaikki vihaavat, mutta josta minä pidän

Day 29 – A book everyone hated but you liked

Tämän kohdalla lyö kyllä ihan tyhjää. Olen vaivannut päätäni jo monta päivää tätä miettiessäni jo etukäteen, mutta ei, en keksi mitään! Ehkä tähän voisi ajatella jotain esimerkiksi hömppäkirjoista, joiden suurkuluttaja minä olen, mutta joita muutamat ihmiset pitävät turhanpäiväisenä kirjallisuutena.

Mutta mitään yksittäistä teosta en kyllä keksi, ihme juttu. 

Päivä 28 - Suosikkinimi

Day 28 – Favourite title 

Mielestäni Kevätsateiden aika on ihan hurjan kaunis nimi. Kyseessä on Arto Lapin suomentama runokokoelma, jossa on japanilaisia tankarunoja. Kirjan nimestä tulee mieleen kirsikankukat, keväänraikas ilma ja lempeät sateet. Ihana!

Päivä 27 - Yllättävin juonenkäänne tai loppu

Day 27 – The most surprising plot twist or ending

Tähän kohtaan joudun vastaamaan jo aiemminkin mainitsemani Dennis Lehanen Suljettu saari. Kirjan lopussa tullut juonen ympäriämpärisekaisinsotkuun-kääntäminen oli minulle valtava yllätys, ja mietinkin hetken että olenkohan minä tullut jotenkin hulluksi. :D Ehdottomasti yllättävin juonenkäänne, jonka olen pitkään aikaan lukenut...

Päivä 26 - Kirja joka muutti mielipiteeni jostakin

Day 26 – A book that changed your opinion about something

Tätä jouduin ensin miettimään kovasti, enkä keksinyt oikein mitään. Mutta sanotaanpa tähän semmoista, että: en ole kovin paljon lukenut pienten kustantamojen kirjoja. Olen isojen kustantamojen orja! Mutta kun luin Siiri Enorannan Omenmean vallanhaltijan, totesin että joskus isot kustantamot ovat missanneet mestariteoksia. Tämä kirja kun sattuu olemaan pikkuruisen kustantamon kustantama. Ja eiköhän tämä vain ollutkin Finlandia Junior -ehdokkaana?

P.C. JA KRISTIN CAST: Hunted

Luin nyt vihdoinkin tämän pitkään odottamani House of Night -sarjan vitososan.

Päähenkilö Zoey Redbird on joutunut pakenemaan koulustaan pahan vallatessa House of Nightin. Zoey on ystävineen paennut kaupungin alla oleviin tunneleihin turvaan, ja siellä he yrittävät järjestää elämänsä mahdollisimman mukavaksi.

Mutta eihän se ongelmatonta ole - ja pahaa vastaankin pitäisi taistella. Koulu - ja maailma - pitää pelastaa hullulta pudonneelta enkeliltä ja hänen joukoiltaan.

Mielestäni tämä sarja kyllä paranee koko ajan, ja muuttuu kyllä myös jännittävämmäksi! Nyt en kyllä malttaisi odottaa seuraavaa osaa. Kai se on pian saatava luettavaksi!

Päivä 25 - Henkilö johon samaistun helpoiten

Day 25 – A character who you can relate to the most

Ensiksi tuli mieleen L.M. Montgomeryn Runotyttö. Lapsena kirjoittelin paljon "kirjoja", pieniä satuja erilaisiin vihkoihin. Ja niitä vihkoja kerääntyi ihan valtava määrä, äidin ja isän luona on edelleen muovikassillinen noita vihkojani tallessa.

Oikeastaan siihen ne yhtäläisyydet loppuvatkin - en ole orpo, en asu Kanadassa, en tule ikinä kirjoittamaan menestyskirjaa... Mutta ehkä samaistuminen ei liitykään sellaisiin ilmiselviin seikkoihin, vaan voi hyvinkin liittyä lähinnä tunnelmaan ja ajatusmaailmaan. 

TUOMAS VIMMA: Gourmet

Ja vielä kerran Vimmaa! Tämä on nyt sitten Vimman Helsinki-trilogian viimeinen osa, joka pujahtaa gastronomian maailmaan.

Päähenkilö on jälleen kerran ärsyttävä tyyppi, itseään täynnä oleva ranskalaisen kokkisuvun jälkeläinen. Hän ei oikeastaan halua tehdä muuta kun laittaa ruokaa ja vehdata naisten kanssa. Tyyppi on elänyt pitkään isänsä rahoilla, mutta kun isä pistää rahahanat kiinni, elämä mullistuu ja muuttuu aika tavalla.

Kirja on viinien ja ruokien nimien luukutusta! Hurja määrä ihan ihmeellisiä herkkuja, joista lukiessa muuten tulee nälkä. Päähenkilö on tosiaankin jälleen kerran kenkkumainen häiskä, mutta hänen toilailuistaan on kieltämättä kiinnostavaa lukea.

Päivä 24 - Kirja jonka toivoisin useamman ihmisen lukeneen

Day 24 – A book that you wish more people would’ve read

Tämä on helppo: Roald Dahlin Matilda. Luin tämän joskus ihan muksuna ekan kerran, kaverini lainasi tämän minulle. Tykästyin heti ihan hirveästi!

Matilda kertoo pienestä, älykkäästä tytöstä, jonka perhe on ihan mäntti eikä tajua Matildan älykkyyttä. Perhe ei ylipäänsä ole kiinnostunut koko tytöstä, ja hän saa tulla toimeen ihan omillaan.

Kirja on aivan ihana, kaunis ja hauska tarina kamalasta piittaamattomuudesta ja selviämisestä. Kannattaa tutustua!

CLAUDIA GRAY: Stargazer

Tämä on toinen osa Grayn Evernight-sarjaa. Kirja jatkaa Biancan ja Lucaksen tarinaa.

Bianca on edelleen Evernightin koulussa, mutta Lucas on joutunut häipymään paikalta paljastuttuaan vampyyrinmetsästäjäksi. He joutuvat olemaan erossa, tapaamaan harvakseltaan ja salaa. Bianca joutuu valehtelemaan kaikille koulussa olijoille, ettei tiedä Lucaksesta mitään.

Erossa olo on raastavaa, mutta lisäksi koulussa alkaa ilmestyä omituisia kummitushahmoja, wraitheja, jotka tuntuvat ilmestyvän Biancan läheisyydessä ihan liian usein...

Kirja oli mainio jatko-osa ensimmäiselle kirjalle, ja luonnollisesti kolmas osa on kohta luettavana. Mutta hei, miksi kaikissa fantasiakirjoissa pääpari joutuu eroon sarjan kakkososassa!?

Päivä 23 - Kirja, jonka olen pitkään halunnut lukea, mutta en vieläkään ole

Day 23 – A book you wanted to read for a long time but still haven’t

Olen iät ja kaiket suunnitellut lukevani Kjell Westön Missä kuljimme kerran, mutta homma on edelleen vaiheessa. Olen ostanut kirjasta kauniin kuvitetun laitoksen, olen aloittanut sen monta kertaa, mutta en edelleenkään ole saanut sitä luettua. En tiedä miksi.

Ehkäpä ensi kesänä sitten?

TUOMAS VIMMA: Toinen

Minähän sanoin että näihin jää koukkuun. Luin sitten jälleen kerran Tuomas Vimman toisen teoksen, joka on nimetty kätevästi ja hyvin kuvaavasti, heh.

Kirjan päähenkilö on Tuomas Vimma, joka kertoo elämästään esikoiskirjan ilmestymisen jälkeen. Kiintoisaa, eikö? Tässä kirjassa jatkuu samantyyppinen meno kuin ensimmäisessäkin teoksessa - seksiä, väkivaltaa, Helsingin slangia, ärsyttäviä juttuja, käsittämättömiä tapahtumia.

Mutta kyllä tämäkin vaan on niin hyvä. Kutkuttavaa tässä on se, että periaatteessa jotkut tapahtumat saattavat olla osin todenmukaisia.

Tuomas Vimman nimi muuten ei suinkaan ole Tuomas Vimma, vaan juorujen mukaan Kusti Miettinen. Hänen kahdessa ensimmäisessä kirjassaan muuten vilahtaa ohimennen henkilö nimeltä Miettinen...

Päivä 22 - Suosikkikirja, jonka omistan

Day 22 – Favourite book you own

Tämä on hankala, koska olen hamstraaja. Ostan ihan liikaa kirjoja! Hyllyt pursuavat opuksia, ja niitä kerääntyy koko ajan lisää. Siksi on hankala miettiä, mikä olisi semmoinen kirja, jonka omistamisesta nautin ihan erityisesti. Lisää hankaluutta aiheuttaa se, että tällä hetkellä kaikki kirjat ovat äidin ja isän luona laatikoissa varastossa, koska olen täällä reissun päällä. 

Nyt kuitenkin mieleeni tulee, että kaunein - ja kallein - kirja, joka minulla on, on Raamattu. Tämä kyseessä oleva painos on tosi nätti, siinä on vihreästä nahasta tehdyt kannet, ja "hipaisunäppäimet" (eli lovet kirjan sivuissa, joiden avulla kirjasta on helppo löytää eri kohtia). Ostin tämän Raamatun vuosia sitten, ja se oli iso sijoitus, koska se maksoi lähemmäs sata euroa. Mutta on se kyllä niin kauniskin!

Olen muuten aikanaan lukenut koko Raamatun läpi. Se oli aikamoinen suoritus...

GUILLAUME MUSSO: La fille de papier

Täällä on viime aikoina ollut paljon esillä kirjailija Guillaume Musso. Hän on nuori ranskalaiskirjailija, joka kirjoittaa ilmeisen suosittuja teoksia! Siispä minäkin ostin hänen kirjansa, jonka nimi tarkoittaa Paperityttöä.

Kirjan päähenkilö on kirjailija, jolla on hankala tilanne. Hän ei kerta kaikkiaan saa viimeisteltyä trilogiansa kolmatta osaa. Hänen tyttöystävänsä jätti hänet, ja sen jälkeen hän on elänyt kovin epämääräistä elämää.

Eräänä päivänä kirjailijan kotiin putkahtaa tyttö, joka väittää olevansa Billie-niminen hahmo hänen kirjasarjastaan. Koska kolmas kirja on jäänyt kesken, Billie on pudonnut kirjasta suoraan kirjailijan elämään.

Nyt kirja pitäisi saada loppuun, ettei Billie haihdu olemasta kokonaan.

Kirja oli aivan ihana! Todella suloinen tapaus, mukava ja helppo lukea, vetävä juoni ja sympaattiset henkilöt. Tykästyin tähän kirjailijaan oitis, ja aion lukea lisää hänen teoksiaan...

Päivä 21 - Lempikirja lapsuudesta

Day 21 – Favourite book from your childhood

Luin lapsena tosi paljon. Olin se hiljainen kirjatoukka, joka raahasi kirjastosta kesälomilla kassikaupalla kirjoja. Luin läpi kaikki kirjastosta löytyneet Neiti Etsivät, Viisikot, Salaisuudet, Seikkailut, Sos-kirjat, Lasse-kirjat, Nummelan ponitallit... 

Aikanaan minulla oli kyllä paljon suosikkeja. Mutta kuitenkin aina mieleeni nousee Enid Blytonin Seikkailu-sarja, josta olen täällä maininnut aiemminkin. Seikkailu-sarja oli ihana! Erityisesti Seikkailujen laakso oli tunnelmaltaan ihan huippu, ja luin sen, no, lukemattomia kertoja. Mutta ylipäänsäkin koko sarja oli niin ihana. Täynnä vanhanajan tunnelmaa, mihin nykyajan lastenkirjat ei millään pääse.

TUOMAS VIMMA: Helsinki 12

Kuten tuolla aiemmin juttelinkin, tämä kirja on jostain syystä semmoinen, että luen sen aina uudelleen... Ja nyt siis jälleen kerran!

Kirjan päähenkilö on minäkertoja, ihan äärimmäisen ärsyttävä mies. Hän on mainostoimistossa töissä, taitavana ja hyväpalkkaisena, mutta ihan pahuksen laiskana. Päähenkilön moraali on myös hyvin kyseenalainen, sillä hän mm. mielellään vehtaa monien naisten kanssa samaan aikaan. Huh.

Kirja kertoo päähenkilön elämästä Helsingissä sekä hänen toilailuistaan, jotka muuttuvat kirjan edetessä yhä absurdimmeiksi.

Tämä kirja on siis pahuksen ärsyttävä, mutta samalla pahuksen koukuttava. En tiedä, kehotanko lukemaan tätä - tämä on hyvä, mutta siinä on jotain niin ärsyttävää!

Päivä 20 - Lemppari hömppäkirja

Day 20 – Favourite romance book

Hihi, näitä riittää, koska olen hömpän ystävä... Ensimmäisenä tuli ehdottomasti mieleen Jude Deverauxin Suloisia valheita. Kysymyksessä on tosiaankin ihan puhdasverinen hömppäkirja, mutta minusta se on aivan loistava! Juoni on kekseliäs ja taitavasti väsätty, päähenkilöt symppiksiä... Tykkään!

Päivä 19 - Suosikkikirja, josta on tehty elokuva

Day 19 – Favourite book turned into a movie

En halua aina vaan laittaa niitä samoja Pottereita, joten keksitääs jotain muuta...

Dennis Lehanen Suljettu saari  oli erinomainen sekä kirjana että elokuvana. Molemmat toimivat aivan mainiosti. Tykkäsin tosi paljon! Tunnelma oli sekä kirjassa että elokuvassa aivan loistava, ja olin ihan sätkynä lukiessani kirjaa ja katsoessani elokuvaa.

Päivä 18 - kirja johon petyin

Day 18 – A book that disappointed you

Tämäkin oli aika vaikea! Ei nimittäin tule mieleen paljonkaan kirjoja, joita olisin kovin odottanut ja jotka sitten olisivatkin olleet ihan kökköjä. Usein odottamani kirjat vastaavat odotuksia. Pettymys liittyy useammin sellaisiin kirjoihin, jotka olen lukenut ihan sattumalta.

Laitanpa tähän siis Meg Cabotin Prinsessapäiväkirjat. Tiedän paljon ihmisiä, jotka niistä tykkää (eiks niistä ole elokuvakin?) mutta minusta ne oli kyllä aika tylsiä. Ne kaksi, jotka olen lukenut.

Päivä 17 - Lempilainaus lempikirjasta

Day 17 – Favourite quote from your favourite book

Olen tällä hetkellä Suomessa reissussa, ja kirjat ovat pitkälti laatikoissa varastossa. Mutta kirjoitan tähän kuitenkin tällaisen vapaamuotoisen lainauksen. Kysymys on Pikku Prinssi -kirjasta (Antoine de Saint-Exupéry). Lainaus menee kutakuinkin näin: Vain sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä. Klassinen, usein toisteltu lainaus. Mutta niin kovin viisas.

Päivä 16 - Paras naishahmo

Day 16 – Favourite female character

Tässä yksi suosikeistani: Liza Markludin kirjoista tuttu Annika Bengtzon. Hän ei ole mikään sankari - vaikka ratkookin kaikenlaisia rikoksia - mutta hän on kyllä hyvinkin inhimillinen hahmo kaikkine ongelmineen. Näitä kirjoja jaksan lukea uudestaan ja uudestaan. (Näitäkin kirjoja, siis.)

Kyllähän näitä hyviä naishahmojakin toki riittää. Esimerkkeinä Runotyttö ja Anna, Pikku Heidi...

Päivä 15 - Paras mieshahmo

Day 15 – Favourite male character

Näitähän kyllä riittäisi ihan hyvänmittaiseksi listaksi asti. Mutta yritetäänpä olla lyhyitä.

Jep. Hercule Poirot lienee voittamaton. Agatha Christien nerokas salapoliisi on hahmo vailla vertaa. Tähän hahmoon en kyllästy ikinä!

Muita hyviä tuttavuuksia on toki Houkutuksen Edward, Hush Hushin Patch, Runotyttöjen Teddy...

Päivä 14 - Suosikkikirja suosikkikirjoittajalta

Day 14 – Favourite book of your favourite writer

jatkan tässä nyt sitten Kaari Utriolla, kun hänet eilen tähän mainitsin yhdeksi suosikkikirjoittajakseni...

Paras kirja? Olen ekasta lukemiskerrasta asti tykännyt Viipurin kaunottaresta. Sankaritar on omapäinen, vähän kahjokin nainen, ja hänen tuleva miehensä on ihan yhtä omapäinen (ja lisäksi vähän juoppo ja pölvästikin, mutta silti niin hurmaava).

Lisäksi myös Utrion uusimmat kirjat, Ilkeät sisarpuolet ja Vaitelias perillinen ovat oikein mainioita.

Päivä 13 - Suosikkikirjoittaja

Day 13 – Your favourite writer

Näitä suosikkikirjailijoita on toki ihan hirveän iso määrä, mutta laitanpa tähän nyt vain yhden: Kaari Utrio on tosi näppärä historiallisen viihteen kirjoittaja! Ostan aina omaan hyllyyn Utrion uudet teokset, ja onneksi hänen vanhoista kirjoistaan on otettu kivasti uusintapainoksia viime aikoina. Hänen kirjansa ovat ihanan keveitä, mutta täynnä historiallista faktaa.

Kuten sanottu, tähän voisi listata ihan älyttömän määrän eri kirjailijoita...

P.L. TRAVERS: Mary Poppins

Kipitin sitten hakemaan tämän Maija Poppasen, kun tuli niin ehdoton tarve lukea tämä. Lisäksi pamahdin kipeäksi (kamalin kuume-flunssa ikinä!), joten tämä oli kivan keveää luettavaa kuumehuuruissa. samasta syystä en ole nyt ihan hirveästi lukenut muuten, kun kuuppa on ollut niin väsynyt...

Mutta niin, Maija Poppanen! Kirja tosiaan kertoo Janesta ja Michaelista, sisaruksista, joiden lastenoitajaksi tulee Mary Poppins. Nainen on ärhäkkä kuin mikä, salaperäinen, itserakas ja kaikin puolin melko ärsyttävä. Mutta niin ihana! Sillä hänellä sattuu olemaan taikavoimia. Vai kenen muun kanssa pääsee käymään sirkuksessa yöllä juttelemassa eläinten kanssa, tai tutustumassa tähteen? Ja lääkkeetkin maistuvat hyvälle Mary Poppinsin seurassa...

Tämä on ihana kirja, täynnä taikaa. Tämän lisäksi on suomennettu kolme jatko-osaa, kaiken kaikkiaan näitä on ilmestynyt kuusi.

Kirjasta on tehty myös musikaali, joka on myöskin aivan ihastuttava.

Päivä 12 - Kirja jota rakastin joskus mutten enää

Day 12 – A book you used to love but don’t anymore

Hmm hmm. Kylläpä nämä on nyt vaikeita! Mulla tuntuu usein nimittäin pysyvän nämä hyvät kirjat aina vaan hyvinä, enkä tunnu pääsevän niistä yli...

Pistetääs tähän siis taas kollektiivinen ilmaisu: luin paljon lapsena Enid Blytonin kirjoja. siis kaikki, jotka kirjastosta vain löysin: Viisikot, SOS-kirjat, Seikkailut, Salaisuudet. Luin niitä uudestaan ja uudestaan, aina vaan. Seikkailujen laakso - teos oli ehkä suosikkini näistä kaikista. Sen jaksoin lukea aina vaan uudestaan.

Mutta kun joskus aikuisiällä yritin palata siihen, en onnistunut. Olenko kasvanut yli siitä? En tiedä. Pitää varmaan kokeilla uudelleen...

Nämä lapsuuden klassikot siis pysyvät lapsuuden klassikoina, mutta enää niistä ei saa niin paljon irti kuin silloin joskus.

Päivä 11 - Kirja jota vihasin

Day 11 – A book you hated

Tää on vaikeampi kysymys, koska vihaaminen on hankala juttu - yleensä kirjoista löytyy sentään jotain hyvää... Ainoa kirja, joka tulee mieleen, on Nedjman Manteli. Se on kirja, jota en todennäköisesti tule lukemaan uudelleen. Muitakin ehkä on, mutta ne eivät vain tule nyt mieleen...

Kirjojen vihaaminen on hei vaikeeta! On kirjoja, jotka ei ole ihan niin kovin hyviä, mutta harvoin on sellaisia, jotka herättää kovin voimakasta viha-tunnetta.

Päivä 10 - Suosikkiklassikko

Day 10 – Favourite classic book


Himputti, tämä on vaikea, koska klassikoissa on monia suosikkeja...


Ilmari Kiannon Punaisen viivan luin ekaa kertaa yliopiston kirjallisuuden kurssille, ja tykästyin ihan hirveästi. Kirja on lyhyt, mutta sitäkin suurempi ajatuksen tasolla! Kirjaa tekee oikein mieli maistella ja lukea hitaasti.


Muita loistavia on myös William Goldingin Kärpästen herra, kaikki klassikkotyttökirjat L.M. Montgomeryltä sekä iki-ihana Kalevala.

Päivä 9 - Kirja josta en uskonut pitäväni mutta jota päädyin rakastamaan

Day 09 – A book you thought you wouldn’t like but ended up loving


Tämä on jo vähän helpompi. Olen ilmeisesti siis ennakkoluuloinen! :D


Olen koettanut monta kertaa lukea Terry Pratchettin kirjoja, mutta kun ei. Ne ei vaan toimi mulla. Mutta sitten löysin Valtion, josta olen kirjoittanut täällä. Ja tästä tykkäsin tosi paljon. Kirjan lukemisesta on jo suunnilleen puolitoista vuotta aikaa, joten en oikein edes muista, millainen kirja oli. Muistan vaan sen, että se oli hyvä! Pitääpä lukea uudellen.


Suunnilleen tasoissa edellisen kanssa tulee myös Tuomas Vimma. Luin hänen Helsinki 12 -kirjansa puolipakolla ja vihasin sitä. Mutta jostain syystä luin sen uudelleen. Ja uudelleen. Ja sitten luin hänen kaksi seuraavaa teostaan. Uudelleen ja uudelleen. Niissä on jotain. Ne ovat ärsyttäviä kirjoja, mutta niissä on kummallisesti jotain koukuttavaa.

Päivä 8 - Yliarvioiduin kirja

Day 08 – Most overrated book

Tämä on kyllä toistaiseksi vaikein. En halua haukkua mitään kirjaa. :D Ongelma on myös se, että jos en ole jostain kirjasta pitänyt yhtään, se on todennäköisesti jäänyt kesken. Ja koska en ole sitten kirjaa kokonaan lukenut, en ole myöskään oikea henkilö sanomaan, onko se yliarvioitu vai ei.

Jotenkin en muista yhtään ylistettyä kirjaa, joka olisi mielestäni ollut ihan kamala. Niinpä pistän tänne kirjan, josta kyllä tykkäsin, mutta joka ei kuitenkaan mielestäni ansaitse aikaansaamaansa kohua...Siispä: Dan Brownin Da Vinci -koodi. Hei, ei millään pahalla. Oli oikein viihdyttävä kirja kyllä! Mutta ihan tosissaan: onko se nyt ihan niin maailmojamullistava teos? Sitä on myyty hirveästi ja ylistetty ihan hirveästi (okei ja myös kritisoitu paljon). Minusta se oli kuitenkin vaan ihan tavallinen dekkari. Eikä edes dekkareiden parhaasta päästä.

RICHELLE MEAD: Vampire Academy

Jälleen kerran sisäoppilaitokseen sijoittuvaa fantasiaa! Tällä kerralla matkataan Vampire Academyyn, St Vladimirin perustamaan kouluun.

Päähenkilö on Rose, joka on parhaan ystävänsä tuleva vartija. Hänen ystävänsä Lissa nimittäin on vampyyriprinsessa, joka vaatii suojelua. Koulussa opiskelevatkin nuoret jalosukuiset vampyyrit ja heidän tulevat vartijansa.

Rose joutuu erinäisten tapausten takia ottamaan vähän lisätunteja, koska on jäljessä muista, ja saakin avukseen kiintoisan Dimitrin... Heho, romantiikkaakin siis on toki luvassa.

Tämä oli aluksi hiukan monimutkainen käsittää (keitä ovat kuolevaiset vampyyrit, entä kuolemattomat? ja mitä on nämä vartijatyypit?!) mutta pian pääsi sisään taas tähän uuteen vähän erilaiseen vampyyrimaailmaan.

Toinen osa kyllä pitäis varmaan kanssa piakkoin lukea...

Päivä 7 - Eniten aliarvioitu kirja

Day 07 – Most underrated book

Oho, tämä on vaikea. Aliarvioiduin kirja? Hmm. Tähän ei tule nyt mitään yhtä ainoaa millään mieleen näin äkkiseltään, joten otan tähän tällaisen kollektiivisen ilmaisun: hömppäkirjat.

Välillä kirjallisuuden opiskelijana olen pohdiskellut tätä "hienojen" ja "viihteellisten" kirjojen tasapainoa. Toisinaan tuntuu, että hömppäkirjoja pitää lukea kotona piilossa, ja kätkeä syvälle hyllyn sisuksiin... Kun taas ikiklassikkohienotkirjat ovat semmoisia, joita pidetään esillä ja luetaan yliopistolla.

Minä sanon nyt että HÖHPÖH. Mielestäni kirjallisuuden idea on antaa jonkinlaista nautintoa, viedä pois arkipäivästä uusiin maailmoihin ja antaa myös muuta ajateltavaa rentoutumisen takia. Nih! Hömppäkirjallisuudelle on oikeasti ihan paikkansa ja tilauksensa. Kiva on toki lukea klassikoita ja sivistää itseään, mutta ihan yhtä kiva (ja tärkeä) on lukea viihdettä, josta tulee hyvä olo.

Taidanpa nyt palata kesken olevan hömppäkirjani pariin!

Päivä 6 - Kirja joka tekee minut surulliseksi

Day 06 – A book that makes you sad

Näitä on muuten itse asiassa aika paljon. Koska usein surulliset kirjat voivat olla myös uskomattoman hyviä. Ensiksi tuli mieleen kaikki toista maailmansotaa käsittelevät kirjat (erityisesti Anne Frankin Päiväkirja sekä John Boynen Poika raidallisessa pyjamassa).

Mutta päädyinkin yhteen ihan muuhun teokseen. Nimittäin: L.M. Montgomeryn Kotikunnaan Rilla on yksi niistä teoksista, jotka saavat minut nyyhkimään. Vaikka kirja toki loppuu onnellisesti, siinä on niin surullisia asioita, että kaltaiseni nyyhkyn on vaikea välttää kyyneliä.

Rillan, niin kuin muutkin Anna-sarjan kirjat, olen kahlannut monia monia kertoja läpi. Ne pönöttävät uskollisesti äidin ja isän luona kirjahyllyssäni. (Ostin ne muuten aikoinaan kirjaston poistomyynnistä 50 senttiä kappale. Hyvä diili.)

Annoihin pitäis palata taas pian...

ALYSON NOËL: Blue Moon

Luin siis tämän The Immortals -sarjan kakkososan, joka jatkuu melkeinpä suoraan edellisen osan lopusta.

Ever opettelee elämään ikuista elämäänsä Damenin häntä opastaessa. Mutta samalla kun Everin voimat kasvavat, Damenilla alkaa ilmetä kummallisia oireita: hän ei enää tavoita Summerlandia, ihmeellistä välitilaa, jossa kaikki on mahdollista.

Kaiken lisäksi Damen muuttuu oudoksi Everiä kohtaan. Niinpä Everin on itse hankkiuduttava Summerlandiin etsimään vastauksia ja apua.

Tämä suunnilleen vastasi odotuksiani, ihan viihdyttävä opus. Tässä kuitenkin toistuu jotenkin hassusti sama ajatus kuin Houkutus-sarjan kakkososassa: siinä Edward loisti poissaolollaan, tässä Damen on ihan outo, eikä oikeastaan läsnä ollenkaan.

Olen kuitenkin tilannut jo kolmannen osan netistä koto-Suomeen, jonne matkaan tämän viikon lopulla. Jos hyvin käy, tilaus on tullut ja kotona odottaa kasa hyviä kirjoja!

Päivä 5 - Kirja joka tekee minut iloiseksi

Day 05 – A book that makes you happy

Tämä oli äkkiseltään vaikea - vaikka onhan nuita iloiseksi tekeviä kirjoja jos jonkinlaisia! Tiiättekös mihin päädyin juuri minuutti sitten? Sophie Kinsellaan. Olen lukenut kutakuinkin kaikki hänen suomennetut teoksensa, ja tykkään. Mutta silti erityisesti suosikkejani ovat ne, jotka naurattavat eniten...

Ja mitkäs ne sitten on? Noh, Muistatko minut? ja Salaisuuksia ilmassa. Näitä lukiessani olen nauranut ihan hurjasti, tosin ääneen nauraminen vaatii tietyn mielentilan, heh. Mutta kyllä - nämä tekevät iloiseksi, ja lukeminen on nautinto!

ALYSON NOËL: Evermore

Olin jo kirjoittamassa tässä sarjan kakkososasta, kunnes tajusin, etten ole vielä kirjoittanut edes tästä ensimmäisestä osasta! Kyseessä on siis Immortals-sarja, ja tämä on nyt sitten se eka osa.

Kirja kertoo Everistä, joka on entinen suosittu tyttö, mutta nykyinen kummajainen. Hänen koko perheensä on kuollut autokolarissa, mutta vain Ever jäi henkiin. Nyt hän asuu tätinsä kanssa.

Onnettomuuden jälkeen jokin muuttui: Ever alkoi nähdä ihmisten auroja ja kuulla ajatuksia. Lisäksi hän pystyy näkemään ihmisen koko elintarinan, jos sattuu koskemaan ihmistä... Siksi Everin elämä muuttui vaikeaksi, ja hän eristäytyy ihmisistä.

Kunnes hän tapaa kiintoisan Damenin, jolla ei ole auraa, ja jonka ajatuksia hän ei kuule. Damen pystyy hiljentämään mölyn Everin päässä. Damenissa on jotain outoa - hän ei tunnu olevan tavallinen kuolevainen.

Uu, tästä tykkäsin taas kovin. Ei tämä maailmaani mullistanut, mutta oikein kiva ja viihdyttävä välipala tämä oli.

Päivä 4 - Paras kirja suosikkisarjasta

Day 04 – Favourite book of your favourite series

Eli Pottereiden maailmassa jatketaan. Kyllä se suosikki on eka osa, Harry Potter ja viisasten kivi. Siitä kaikki alkaa, ja jotenkin se on minulle aina ollut se suosikkiosa. Kakkospaikalle kuroo kovaa kolmososa eli Azkabanin vanki, jossa kuvioihin tulee yksi lempihahmoistani eli Sirius Musta. Sarjan loppuosat eivät mielestäni pääse ihan yhtä loistavaan tunnelmaan kuin nämä kaksi.

Viisasten kivi on vielä semmoista aika leppoisaa menoa, ja lähinnä sarjan maailmaan tutustumista. Siksi se on ehkä niin hyvä ja voittamaton Potter.

Kertokaas muuten muut Pottereita lukeneet tyypit, että mikäs on teidän suosikkiosa Potter-sarjasta?

BECCA FITZPATRICK: Crescendo

Tämä on edellisen postaukseni kirjan (Hush hush) jatko-osa. Koska eka osa loppui liian nopeasti, hain tämän oitis kirjakaupasta luettavaksi...

Tarina jatkuu juurikin oitis Hush hushin lopusta. Patch ja Nora ovat onnellisesti yhdessä. Vai ovatko? Rakkaudessa on ryppyjä (ei saa olla, pahus!!) ja kuvioihin ilmaantuu myös Noran kiinnostava lapsuudentuttu Scott.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kilpakosijat suksikoot kuuseen, Patch on ainoa oikea Noralle, hohoh.

Valitettavasti pitää sanoa, että tämä ei miellyttänyt minua lainkaan niin paljon kuin eka osa. Ehkä siksi, että rakkaus ei ole rypytöntä ja asiat menivät vähän pyllylleenkin välillä. Mutta kirja jäi niin jännään paikkaan, että seuraava osa pitää lukea. Harmi vaan, että se ilmestyy vasta joskus syksyllä...

No, odotellessa voin lukea Hush hushia uudelleen! :D

Päivä 3 - paras sarja

Day 03 – Your favourite series

No joo, kaikki tietää tän jo! Tietenkin Harry Potterit, J.K. Rowlingin aivan nerokas sarja. Ei ole mitään muita kirjoja (saati sarjoja) joita olisin lukenut yhtä moneen kertaan! Täällä blogissakin on nämä Potterit jo hyppineet muutamaan otteeseen.

En tiedä kyllästynkö näihin ikinä. Tuskin, sillä näissä on ihan oikeasti Sitä Jotain. Potterin maailma on jo niin tuttu, että on oikeastaan ihme ettei sitä ole olemassa!

BECCA FITZPATRICK: Hush hush

Ostin tämän englanninkielisen kirjan ihan vaan, koska kaipasin jotain mukavaa fantasiahömppää, jota on muuten viime aikoina tullut kulutettua aika paljon...

Eniveis. Päähenkilö Nora on tavallinen tyttö, joka käy koulua ja asuu äitinsä kanssa isänsä kuoleman jälkeen. Hän ei ole erityisen kiinnostunut pojista, kunnes... Kuvioihin ilmaantuu Patch, jolla on ihana hymy ja silmät! Ah, en voi sille mitään että huokailin ja hymyilin idiootisti tätä kirjaa lukiessani. Jos en olisi kihloissa oman muruseni kanssa, varmaan olisin ihastunut tähän kuvitteelliseen Patchiin. :D

Patch ei kuitenkaan ole mikään tavallinen poika, hänessä on jotain outoa. Sanooko langennut enkeli mitään?

Viime aikoina langenneet enkelit on muuten olleet suosittu teema, niistä kertovia kirjoja on ilmestynyt aika paljon. Vampyyrit on edelleenkin suosittu teema, mutta ehkä jo vähän kulunut. Onko langenneet enkelit seuraava hitti, kuka tietää.

No joo, joka tapauksessa. Tämä oli herkkupala! Luin tämän hetkessä ja harmistuin sitten, kun se loppui (klassinen paradoksi, eikö totta?). Epäilen, että tämä pitää lukea myös ranskaksi, ja sitten suomeksi. Tämä ilmestyy suomeksi toukokuun alussa, jos oikein muistan.

Päivä 2 - kirja jonka olen lukenut useammin kuin kolme kertaa

Day 02 – A book that you’ve read more than 3 times

Hömm, tämä ei sinänsä ole vaikea, kun hankaan samoja kirjoja aina uudelleen läpi, joten näitä moneen kertaan luettuja tuppaa kerääntymään. Mutta laitetaan tähän vaihtelun vuoksi joku semmoinen, mitä en ole pitkään aikaan lukenut.

P.L. Traversin Maija Poppanen - sarja on ihan huippu, lapsuuteni (ja nuoruutenikin) klassikko. En tiedä monestiko olen nämä lukenut, erityisesti ekat kaksi osaa. Löysin nämä ala-asteikäisenä varmaankin siskoni vinkistä, ja ihastuin tähän tuimaan lastenhoitajaan, joka kuitenkin onkin mitä mainioin tyyppi - sillä hän sattuu olemaan jonkinlainen noita, joka saa lääkkeet maistumaan hyvältä ja jonka avulla lapset pääsevät matkustamaan tähtiin saakka.

Okei - mun on saatava taas lukea näitä! Paikallisessa kirjakaupassa on englanninkielisenä eka osa - pitäiskö hakea?

SHARON DOGAR: Falling

Falling kertoo intialaissyntyisestä Neesha-tytöstä, jonka elämä on, no, melko kamalaa.

Menneen trauman vuoksi (isä jätti perheen) Neesha on lakannut puhumasta. Sen vuoksi hän ei ole erityisen suosittu koulussa, vaan häntä pidetään omituisena ja siksi häntä kiusataan. Perhe-elämäkään ei oikein suju, kun äiti ja veli sortavat häntä ja noudattavat intialaisia perinteitä, jotka eivät ole aina niin miellyttäviä.

Onneksi Neeshalla on Sammy-ystävä, jonka hän on tuntenut lapsuudesta asti. Ja heidän välillään alkaa kehittyä jotain syvempää. Kysymys on kuitenkin muustakin, sillä heidän historiaansa kuuluu kertomus onnettomista rakastajista.

Aloin lukea kirjaa tavallisena romaanina. Sitten siihen tuli vähän maagisen realismin piirteitä, sen jälkeen fantasiaa ja kummitustarinaa, ja lopuksi vielä hieman trillerimäisiä piirteitä. Todellinen sekasotku siis!

Mutta kas kummaa, tämä sotkuhan toimi ihan yllättävän kiitettävästi. Ei tästä mikään lempikirja tullut, mutta ihan kiinnostava tuttavuus tämä kyllä oli.

Päivä 1 - Paras viime vuonna lukemani kirja

Day 01 – Best book you read last year

Tämä oli vaikea, heti näin alkuun! Luin yhteensä 142 kirjaa viime vuonna, ja oli tosi hankala valita se paras! Päädyin sitten loppujen lopuksi Maggie Stiefvaterin Väristykseen. Luin sen muistaakseni yhdessä päivässä, ihan hetkessä, ja nyyhkyttelin siinä sivussa hieman. Minusta se oli vain todella ihana kirja, ja aikuinenkin siitä saa paljon irti, vaikka se onkin nuorille suunnattu teos.

Mainittakoon vielä, että myös Amélie Nothombin Antéchrista oli hurjan vaikuttava teos!