maanantai 21. marraskuuta 2011

LIZA MARKLUND: Panttivanki

Minun oli tarkoitus lukea kaikki Annika Bengtzon -kirjat ennen tätä uutuutta. Se jäi kuitenkin kesken, enkä malttanut olla lukematta tätä jo nyt... No, voin toki lukea loput kirjat vielä tämän jälkeenkin. Se täytyy kuitenkin sanoa, että olin hiukan hukassa kun en muistanut oikein ollenkaan edellisten kirjojen vaiheita ja olin siksi hiukan ulalla Annikan elämästä.

Kirja on kaikkiaan yhdeksäs Annika-kirja, ja mielestäni selvästi erilainen kuin muut. Peruskaava säilyy, Annika joutuu tekemisiin vakavien rikosten kanssa. Mutta tällä kertaa ei lehtityönsä vuoksi: Annikan mies Thomas siepataan Keniassa muutamien muiden eurooppalaisten kanssa. Thomas joutuu panttivangiksi ja Annika joutuu seuraamaan tilannetta epätietoisena Tukholmassa.

Kirjassa on siis voimakkaampi pohjalataus, kun Annika on niin erilaisessa tilanteessa kuin edellisissä kirjoissa. Tässä teoksessa lehtityö on täysin toisarvoista. Toki lehden tapahtumia myös seurataan, mutta pääpaino on Annikan selviytymisessä vaikeassa tilanteessa.

Kirja eroaa edellisistä myös sikäli, että tässä kirjassa toisinaan tapahtumat kuvataan myös Thomasin kannalta. Siellä täällä koko kirjan halki on lyhyitä minä-muotoisia kuvauksia Thomasin hetkistä panttivankina.

Suhtautumiseni tähän kirjaan on tosi ristiriitainen. Toisaalta ahmin innostuneesti tätä, koska Annika-kirjat ovat jo pitkään olleet yksi lempisarjoistani. Mutta toisaalta minua ahdisti tämän synkkä pohjavire, ja kirja myös päättyi siten, että haluaisin lukea seuraavan kirjan heti. Minua kiinnostaa kovasti, miten Annikan tarina päättyy - seuraava kirja on kuulemma Marklundin mukaan viimeinen Annikasta kertova teos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti